Pk-yrittäjien asema maakunta- ja soteuudistuksessa on jäänyt vähälle huomiolle. Hallitus tavoittelee vielä tällä hallituskaudella maakunta- ja soteuudistuksen loppuun vientiä. Tie näyttää vaikealta. Samanaikaisesti oppositio yrittää kaikin keinoin estää uudistusta pelottelemalla, että isot kansainväliset soteyrityksen tulevat markkinoille ja kuorivat kerman. Mutta mistä tässä on todellisuudessa kysymys?
Tässä uudistuksessa on kyse hallinnon ja sosiaali- ja terveyden huollon yhtenäistämisestä. Tavoitteena on luoda valtionhallinnon ja kuntien eri palveluiden ja toimijoiden yhtenäistäminen yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi ja samalla luoda tasavertainen kansalaisia palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Ensimmäisiä merkkejä näiden suunnitelmien tekemiseksi löytyy jo 1990 luvulla, jolloin kuntia kannustettiin liittymään yhteen ja yhtenäistämään toimijoita. Tämän jälkeen on ollut useita ohjelmia ja työryhmiä joilla asiaa on edistetty.
Tavoitteena on saada sosiaali- ja terveysmenojen kasvua hillittyä 3 miljardia euroa vuoteen 2029. Toisena tavoitteena yhdenvertaisuuden lisääminen palveluissa, jotta hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden erot kapenevat. Kolmanneksi uudistuksella taataan perustason terveydenhuollon saatavuus koko maahan ja pyritään parantamaan ennaltaehkäisyä hyödyntämällä teknologiaa ja digitalisaatiota. Neljäntenä tavoitteena on tyytyväisemmät asiakkaat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot ovat noin 20 miljardia euroa. Mahdollisesti valinnanvapauden piiriin tulee kuulumaan noin 3 miljardia euroa. Joka tapauksessa julkishallinto tuottaa palveluista mahdollisen uudistuksenkin jälkeen noin 80-85 prosenttia itse. Palveluista tuotetaan yksityissektorilla jo osa palvelusetelien ja ostopalveluiden kautta. Mikä tässä sitten on niin vaikea päättää?
Päättämättömyydestä kärsii sekä peruskunnat ja pk-yrittäjät. Pienelle kunnalle on elinehto kuulua laajempaan kokonaisuuteen. Pienet resurssit eivät riitä kattamaan mahdollisia riskejä. Pk-yritykset eivät voi tehdä mitään investointeja, jos palveluiden kysynnästä ei ole mitään takeita. Meillä yrittäjillä ei ole varaa ja mahdollisuutta pitää tiloja, koneita ja kalustoa käyttämättöminä. Samanaikaisesti vaatimustasoja kiristetään ja luodaan uusia säädöksiä ja maksuja.
Yrittäjä tarvitsee työtilaisuuksia joka päivä hankkiakseen toimeentulonsa. Meillä on lähes 20000 sosiaali- ja terveysalan yrittäjää ja yritystä. valtaosa on yhden tai muutaman henkilön yrityksiä. Nyt uudistusta viivytetään muutaman suuren yrityksen takia. Odottaminen on yrittäjän kannalta pahinta.
Uudistusta odottaen
Eero Kokko
puheenjohtaja
Mäntsälän Yrittäjät ry